YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
1 § Soveltamisala
Yhdistyksen toimintaan sovelletaan yhdistyslakia ja näitä sääntöjä.
2 § Yhdistyksen nimi, kieli ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Fides Ostiensis ry. Yhdistyksen kieli on suomi ja sen kotipaikka on Joensuu.
3 § Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teologeja yhdistävänä tekijänä. Yhdistys pyrkii valvomaan Itä-Suomen yliopiston läntisen teologian opiskelijoiden yleisiä ja yhteisiä etuja sekä pyrkii yhteistoimintaan muiden järjestöjen, erityisesti toisten teologisten järjestöjen, kanssa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää opiskelijoilleen virkistystoimintaa ja kokouksia. Se seuraa opintojen järjestämistä ja pyrkii vaikuttamaan opetussuunnitelman kehittämiseen mahdollisuuksien mukaan antaen lausuntoja ja tehden esityksiä. Yhdistys pyrkii myös aktiiviseen vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kanssa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi myös ryhtyä muihin sen tarkoitusta edistäviin toimiin.
4 § Jäsenyyden edellytykset ja liittyminen
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä liittymismaksun maksanut perustutkintoa suorittava Itä-Suomen yliopiston läntisen teologian pääaineopiskelija tai läntisen teologian sivuaineopiskelija, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa kannattaa yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksusta päätetään syyskokouksessa. Yhdistyksen hallitus päättää varsinaisten jäsenhakemusten sekä kannatusjäsenhakemusten hyväksymisestä. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Varsinaisen jäsenen liittymis- ja jäsenmaksu kattaa koko opiskeluajan, kannattavilta jäseniltä perittävä maksu on vuotuinen. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.
5 § Jäsenyyden päättyminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jos jäsen ei täytä enää jäsenyyden edellytyksiä on hänellä ilmoittamisvelvollisuus tästä yhdistyksen hallitukselle. Ellei jäsen puolen vuoden kuluessa ole tehnyt ilmoitusta, yhdistyksen hallituksella on oikeus erottaa jäsen.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos tämä ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä, laiminlyö liittymismaksun tai yhdistyksen säännöissä asetettujen velvoitteiden suorittamisen, aiheuttaa huomattavaa vahinkoa taikka haittaa yhdistykselle tai muutoin toimii olennaisesti yhdistyksen tarkoituksen tai sääntöjen vastaisesti.
6 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, rahastonhoitaja, sihteeri ja vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä sekä enintään kolme (3) varajäsentä. Jos nämä paikat eivät täyty, niitä voidaan täydentää yhdistyksen kokouksessa. Hallituksessa pitää olla vähintään 8 jäsentä ja voi olla enintään 16 jäsentä. Varapuheenjohtaja valitaan syyskokouksessa varsinaisista hallituksen jäsenistä, yhdistyksen jäsenistön äänestyksellä. Hallituksen jäsenten toiminta- ja vastuualueista päättää hallitus itse. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitustehtävät on esiteltävä ennen syyskokousta, esimerkiksi kokouskutsun yhteydessä. Hallitus päättää miten yhdistykseen rahoja käytetään ja raportoi siitä kevätkokouksen yhteydessä olevassa tilintarkastuksesta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous kutsutaan koolle vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Kuitenkin niin, että toinen nimenkirjoittajista kuuluu puheenjohtajistoon.
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille tai tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras- joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kokouksista ilmoitetaan julkisesti yhdistyksen ilmoitustaululla, Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa läntisen teologian osastossa tai sen sähköisessä versiossa. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä hallitukselle, jotta asia voidaan sisällyttää seuraavaan yhdistyksen kokouksen kokouskutsuun.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla ja kunniajäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistykseen kuulumattomien henkilöiden läsnäolo-oikeudesta yhdistyksen kokouksissa päättää kokouksen puheenjohtaja. Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään puolet annetuista äänistä, ellei näistä säännöissä tai yhdistyslaissa muuta määrätä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10 § Syyskokous
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt
8. Jäsenistön tai hallituksen kokoukselle, vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta, tekemät muut esitykset tai esiin nostetut asiat
9. Muut kokouksessa esille tulevat asiat
11 § Kevätkokous
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Jäsenistön tai hallituksen kokoukselle, vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta, tekemät muut esitykset tai esiin nostetut asiat
8. Muut kokouksessa esille tulevat asiat
12 § Ylimääräiset kokoukset
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai, kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on järjestettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty yhdistyksen hallitukselle.
13 § Ohjesäännöt
Näitä sääntöjä täydentävillä ohjesäännöillä voidaan antaa täsmentäviä määräyksiä hallituksen toiminnasta, toimikunnista ja niiden tehtävistä ja muista yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeinä pidettävistä asioista
Ohjesäännöt ja niihin tehtävät muutokset on hyväksyttävä yhdistyksen kokouksessa, kun yli puolet (1/2) annetuista äänistä puoltavat tätä. Ohjesäännöt tulevat voimaan heti, kun ne on yhdistyksen kokouksessa hyväksytty.
Esityksen uudeksi ohjesäännöksi tai muutosesityksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen jäsen kirjallisena hallitukselle. Esitys on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
14 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Yhdistyksen toimintaan sovelletaan yhdistyslakia ja näitä sääntöjä.
2 § Yhdistyksen nimi, kieli ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Fides Ostiensis ry. Yhdistyksen kieli on suomi ja sen kotipaikka on Joensuu.
3 § Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teologeja yhdistävänä tekijänä. Yhdistys pyrkii valvomaan Itä-Suomen yliopiston läntisen teologian opiskelijoiden yleisiä ja yhteisiä etuja sekä pyrkii yhteistoimintaan muiden järjestöjen, erityisesti toisten teologisten järjestöjen, kanssa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää opiskelijoilleen virkistystoimintaa ja kokouksia. Se seuraa opintojen järjestämistä ja pyrkii vaikuttamaan opetussuunnitelman kehittämiseen mahdollisuuksien mukaan antaen lausuntoja ja tehden esityksiä. Yhdistys pyrkii myös aktiiviseen vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kanssa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi myös ryhtyä muihin sen tarkoitusta edistäviin toimiin.
4 § Jäsenyyden edellytykset ja liittyminen
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä liittymismaksun maksanut perustutkintoa suorittava Itä-Suomen yliopiston läntisen teologian pääaineopiskelija tai läntisen teologian sivuaineopiskelija, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa kannattaa yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksusta päätetään syyskokouksessa. Yhdistyksen hallitus päättää varsinaisten jäsenhakemusten sekä kannatusjäsenhakemusten hyväksymisestä. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Varsinaisen jäsenen liittymis- ja jäsenmaksu kattaa koko opiskeluajan, kannattavilta jäseniltä perittävä maksu on vuotuinen. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.
5 § Jäsenyyden päättyminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jos jäsen ei täytä enää jäsenyyden edellytyksiä on hänellä ilmoittamisvelvollisuus tästä yhdistyksen hallitukselle. Ellei jäsen puolen vuoden kuluessa ole tehnyt ilmoitusta, yhdistyksen hallituksella on oikeus erottaa jäsen.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos tämä ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä, laiminlyö liittymismaksun tai yhdistyksen säännöissä asetettujen velvoitteiden suorittamisen, aiheuttaa huomattavaa vahinkoa taikka haittaa yhdistykselle tai muutoin toimii olennaisesti yhdistyksen tarkoituksen tai sääntöjen vastaisesti.
6 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, rahastonhoitaja, sihteeri ja vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä sekä enintään kolme (3) varajäsentä. Jos nämä paikat eivät täyty, niitä voidaan täydentää yhdistyksen kokouksessa. Hallituksessa pitää olla vähintään 8 jäsentä ja voi olla enintään 16 jäsentä. Varapuheenjohtaja valitaan syyskokouksessa varsinaisista hallituksen jäsenistä, yhdistyksen jäsenistön äänestyksellä. Hallituksen jäsenten toiminta- ja vastuualueista päättää hallitus itse. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitustehtävät on esiteltävä ennen syyskokousta, esimerkiksi kokouskutsun yhteydessä. Hallitus päättää miten yhdistykseen rahoja käytetään ja raportoi siitä kevätkokouksen yhteydessä olevassa tilintarkastuksesta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous kutsutaan koolle vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Kuitenkin niin, että toinen nimenkirjoittajista kuuluu puheenjohtajistoon.
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille tai tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras- joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kokouksista ilmoitetaan julkisesti yhdistyksen ilmoitustaululla, Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa läntisen teologian osastossa tai sen sähköisessä versiossa. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä hallitukselle, jotta asia voidaan sisällyttää seuraavaan yhdistyksen kokouksen kokouskutsuun.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla ja kunniajäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistykseen kuulumattomien henkilöiden läsnäolo-oikeudesta yhdistyksen kokouksissa päättää kokouksen puheenjohtaja. Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään puolet annetuista äänistä, ellei näistä säännöissä tai yhdistyslaissa muuta määrätä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10 § Syyskokous
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt
8. Jäsenistön tai hallituksen kokoukselle, vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta, tekemät muut esitykset tai esiin nostetut asiat
9. Muut kokouksessa esille tulevat asiat
11 § Kevätkokous
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Jäsenistön tai hallituksen kokoukselle, vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta, tekemät muut esitykset tai esiin nostetut asiat
8. Muut kokouksessa esille tulevat asiat
12 § Ylimääräiset kokoukset
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai, kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on järjestettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty yhdistyksen hallitukselle.
13 § Ohjesäännöt
Näitä sääntöjä täydentävillä ohjesäännöillä voidaan antaa täsmentäviä määräyksiä hallituksen toiminnasta, toimikunnista ja niiden tehtävistä ja muista yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeinä pidettävistä asioista
Ohjesäännöt ja niihin tehtävät muutokset on hyväksyttävä yhdistyksen kokouksessa, kun yli puolet (1/2) annetuista äänistä puoltavat tätä. Ohjesäännöt tulevat voimaan heti, kun ne on yhdistyksen kokouksessa hyväksytty.
Esityksen uudeksi ohjesäännöksi tai muutosesityksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen jäsen kirjallisena hallitukselle. Esitys on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
14 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
YHDISTYKSEN OHJESÄÄNNÖT
Turvallisemman tilan periaatteet
Fides Ostiensis ry:n toiminnassa ja tapahtumissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita ja Fides Ostiensis ry:n sääntöjä. Turvallisempaa tilaa jokaiselle tapahtumaan tai toimintaan osallistuvalle on luomassa jokainen osallistuja.
Turvallisemman tilan periaatteet käytännössä:
Häirintäyhdyshenkilöistä
Häirintäyhdyshenkilöiden toiminnan tarkoituksena on turvallisemman tilan saavuttaminen ainejärjestön tapahtumissa ja toiminnassa. Häirintäyhdyshenkilöiltä edellytetään roolissa toimiessaan päihteettömyyttä niin kauan kuin toiminta on Fides Ostiensis ry:n tuottamaa. Häirintäyhdyshenkilöt valitaan hallituksen toimesta jäsenten keskuudesta aina vuodeksi kerrallaan hakulomakkeen kautta. Yhdistyksen hallitus pyrkii valitsemaan häirintäyhdyshenkilöitä tasaisesti hallituksen sisältä sekä jäsenistön keskuudesta. Toimintakausi kestää kalenterivuoden. Fides Ostiensis ry:n hallituksella ja häirintäyhdyshenkilöillä on käytössään erilaisia tapoja puuttua häirintä- ja ongelmatilanteisiin. Toimenpiteiden tarkoituksena on ensisijaisesti selvittää kunkin tilanteen tapahtumakulku perusteellisesti ja ratkaista tilanne.
Kurinpitotoimet
Fides Ostiensis ry:n (myöhemmin Fides) toimintaan osallistuessa osallistujat sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä sekä yhdistyksen kokouksissa hyväksyttyjä ohjesääntöjä. Fides Ostiensis ry:n hallitus valvoo yhdessä häirintäyhdyshenkilöiden kanssa sääntöjen ja ohjesääntöjen noudattamista sekä tarvittaessa on myös vastuussa seuraamusten määräämisestä tilanteissa, joissa sääntöjä rikotaan.
Mahdolliset seuraamukset sääntörikkomuksista:
1. Välitön poistaminen tapahtumasta
2. Toistaiseksi voimassa oleva varoitus
3. Määräaikainen porttikielto
4. Elinikäinen porttikielto
Fides Ostiensis ry:n toiminnassa asianomainen voidaan velvoittaa korvaamaan aiheuttamansa vahingot tai kulut. Elinikäisen porttikiellon saanut asianomainen erotetaan Fides Ostiensis ry:stä. Hallitus voi tapauskohtaisesti muuttaa asianomaiseen kohdistuvia seuraamuksia hallituksen kokouksessa. Asianomaisella on oikeus valittaa päätöksestä, jos kokee päätöksen epäoikeudenmukaiseksi.
Seuraamukset tullaan asettamaan hallituksen kokouksessa, joka pidetään viimeistään 4 viikon kuluessa tapauksesta tai tapauksen julkituomisesta hallitukselle tai häirintäyhdyshenkilöille. Seuraamuksen käsittely- ja voimassaoloaikana asianomaisella ei ole oikeutta toimia Fides Ostiensis ry:n luottamustehtävissä.
Tapahtumista poistamisesta
Häirintäyhdyshenkilöille, hallituksen jäsenillä ja tapahtuman järjestäjillä on oikeus puuttua kaikenlaiseen häirintään (kuten kiusaamiseen) ja turvallisemman tilan periaatteiden rikkomisiin Fideksen tapahtumien aikana ja päättää oman arviointinsa ja Fideksen sääntöjen puitteissa jatkotoimenpiteistä (kuten puhuttelusta tai huomautuksesta). Jos häirintään puuttumisen jälkeen asianomainen ei muuta käytöstään, on edellä mainituilla luottamustehtäviä suorittavilla henkilöillä oikeus poistaa häiritsijä tapahtumasta. Fideksellä on oikeus poistaa häiritsijä tapahtumasta myös, jos hän käyttää fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa tai muulla tavalla häiritsee/kiusaa. Lähtökohtaisesti kaikesta väkivallasta tehdään ilmoitus virkavallalle, kuitenkin tapauskohtaisesti asiat huomioiden.
Varoituksista
Varoituksia tullaan myöntämään hallituksen kokouksissa, jotka on pidettävä viimeistään 4 viikon kuluessa tapauksesta tai tapauksen julkituomisesta hallitukselle tai häirintäyhdyshenkilöille. Ennen varoituksen antamista hallituksen/häirintäyhdyshenkilöiden tulee kuulla objektiivisesti jokaista tapaukseen liittyvää asianomaista.
Jos ilmoitetun henkilön käyttäytyminen on toistuvaa ja hänelle on huomautettu asiasta useammin kuin kerran, on hallituksella ja häirintäyhdyshenkilöillä oikeus antaa varoitus. Lähtökohtaisesti myös fyysinen, henkinen ja/tai seksuaalinen väkivalta sekä tapahtumasta poistaminen johtavat vähintään varoitukseen, mutta hallituksella ja häirintäyhdyshenkilöillä on oikeus keskustella asiasta ja erilaisesta ratkaisusta. Tilanteen vakavuuden mukaan tilannekohtaisesti hallituksella on oikeus harkita varoitusta myös muissa kuin yllä mainituissa kohdissa
Varoitus on pysyvä, paitsi jos tilanteesta selviää jotain poikkeavia tietoja, jotka muuttavat tilanteen kulkua/ymmärrystä. Hallitus ja häirintäyhdyshenkilöt voivat tällaisissa tapauksissa keskustella varoituksen poistamisesta.
Porttikielloista
Fideksellä on oikeus antaa henkilölle suoraan (ilman varoituksia) porttikielto Fideksen tapahtumiin ja muuhun toimintaan, jos henkilö käyttää fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa (tietoisesti halutaan aiheuttaa fyysisiä vammoja toiselle, esim. lyömällä) tai kun henkilöllä on kaksi aiempaa varoitusta. Hallitus ja häirintäyhdyshenkilöt päättävät porttikiellon pituudesta tapauskohtaisesti kuitenkin niin, että jos henkilö on jo aiemmin saanut määräaikaisen porttikiellon, muuttuu se uusimman tapauksen jälkeen pysyväksi.
Luottamustehtävissä toimivista
Jos häiritsevä henkilö on hallituslainen, häirintäyhdyshenkilöillä on oikeus ja vastuu käsitellä tilanne, ja toisinpäin. Jos häiritsevä henkilö suorittaa Fideksen luottamustehtävää (hallituslainen/häirintäyhdyshenkilö/ tuutori tms.) ja saa varoituksen, häneltä poistetaan oikeus toimia luottamustehtävässä. Esimerkiksi jos häirintäyhdyshenkilö saa varoituksen, häneltä poistetaan oikeus toimia häirintäyhdyshenkilönä. Jos henkilö toimii tuutorina ja saa tuutorikauden aikana varoituksen, asiasta ilmoitetaan heti osastolle. Jos henkilö toimii hallituksessa ja hän saa varoituksen, henkilöä pyydetään eroamaan tai järjestetään ylimääräinen yhdistyksen kokous, jossa hänelle esitetään epäluottamusta.
Asioiden ohjaaminen eteenpäin
Jos häirintä jatkuu myös Fideksen toiminnan ja tapahtumien ulkopuolella (kuten luennoilla/kampuksella tms. ei ainejärjestön tapahtumissa) asia viedään teologian osaston tietoon.
Ansiomerkit
Yleistä ansiomerkeistä:
Ansiomerkin voi saada opiskeluaikana tai korkeintaan yksi (1) vuosi valmistumisen jälkeen. Ansiomerkit jaetaa yhdistyksen vuosijuhlilla huhtikuussa. Jos olet saanut korkeamman tason ansiomerkin ensimmäisenä, et voi enää saada alemman tason ansiomerkkiä. Merkki on ansiomitali, jossa on yhdistyksen logon eli iktys. Mitalit tulevat pronssisina, hopeisina ja kultaisina. Mitalin mukana tulee kunniakirja/diplomi, joka sisältää ansiomerkin saamisen tarkemmat perustelut.
Ansiomerkkien saajien ehdottaminen:
Kaikki Fides Ostiensis ry:n jäsenet saavat ehdottaa ansiomerkin saajaa nimellisellä lomakkeella, joka jaetaan Fideksen tiedotuskanavissa. Yksi (1) henkilö voi täyttää lomakkeen vain kerran ja hän voi ehdottaan vain yhtä (1) henkilöä kerrallaan ansiomerkin saajaksi. Ehdotuksella täytyy olla asialliset perustelut. Ehdotettavan henkilön tulee olla toiminut Fides Ostiensis ry:n luottamustehtävissä.
Ansiomerkkien saajien päättäminen:
Fides Ostiensis ry:n hallitus käy läpi ansiomerkkien saajista tulleet ehdotukset ansiomerkkikriteereihin peilaten ja äänestää ansiomerkkien saajista hallituksen kokouksessa. Jos yhtä tai useampaa istuvaa hallituksen jäsentä on ehdotettu ansiomerkin saajaksi, kaikki ehdotetuista poistuvat koko äänestysprosessin ajaksi pois, jolloin heidän äänioikeutensa siirtyy varajäsenille.
Kriteerit:
Pronssitonkija voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut vähintään yhden (1) kauden yhdistyksen luottamustehtävissä, kuten hallituksessa, ja on opiskelujensa aikana edistänyt toiminnallaan esimerkillisesti opiskelijayhteisön hyvinvointia sekä innostanut ja ylläpitänyt opiskelijayhteisön hyvää henkeä. Pronssisia ansiomerkkejä voidaan myöntää vuosittain kolme (3), perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan neljä (4) kappaletta.
Hopeamonni voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut vähintään kaksi (2) kautta yhdistyksen luottamustehtävissä, kuten hallituksessa, ja on opiskelujensa aikana kehittänyt merkittävästi yhdistyksen toimintaa sekä toimintaperiaatteita. Ansiomerkin saajan tulee täyttää myös Pronssitonkijan kriteerit. Hopeisia ansiomerkkejä voidaan myöntää vuosittain kaksi (2), perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kolme (3) kappaletta.
Kultalasiahven voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut vähintään kolme (3) kautta yhdistyksen luottamustehtävissä, kuten hallituksessa, ja on opiskelujensa aikana edistänyt yhdistyksen arvokkuutta ja tunnettavuutta sekä kehittänyt yhdistyksen suhteita muihin tahoihin, kuten toisiin ainejärjestöihin, ammattiliittoon ja/tai muihin yliopiston ja Joensuun toimijoihin, positiivisella ja merkittävällä tavalla. Ansiomerkin saajan tulee täyttää myös Pronssitonkijan ja Hopeamonnin kriteerit. Kultaisia ansiomerkkejä voidaan myöntää vuosittain yksi (1) kappale, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kaksi (2) kappale.
Nakkimerkit
Nakkimerkki on Agoran ainejärjestöjen universaali lihaton toimeksianto. Nakkimerkin tarkoituksena on kannustaa jäsenistöä hallitustehtävien ulkopuoliseen ainejärjestötoimintaan. Perusajatuksena on, että aktiivisuus ainejärjestön toimintaa avustavissa pienissä ja suuremmissa tehtävissä eli ”nakeissa” oikeuttaa saamaan suoritukseen sopivan merkin kiitoksena, korvauksena ja kannustimena. Lukuvuoden aikana kerätyt nakkisuoritukset arvioidaan ainejärjestökohtaisesti kyseisen lukuvuoden lopussa ja merkit luovutetaan niiden omistajille yhteisessä tilaisuudessa eli perinteisissä Kesäbileissä ja Puurojuhlassa.
Nakkimerkkien myöntäminen on jokaisen ainejärjestön sisäinen asia. Toisin sanoen jokainen ainejärjestö pitää kirjaa omista nakkien suorittajistaan ja valitsee näistä vuoden lopussa erikoismerkit ansainneet kunnostautujat. Tämän säännöstön tarkoituksena on kuitenkin luoda merkeillä eräänlainen pohjasäännöstö, joka auttaa ja ohjaa ainejärjestöjen hallituksia heidän valinnoissaan. Useiden ainejärjestöjen väliselle yhteiselle perinteelle on vain sopivaa kehittää yhteiset säännöt. Säännöstön tekohetkellä nakkimerkkivalikoima koostuu neljästä erilaisesta merkistä. Alta löytyvät yleiset kaikkia merkkejä koskevat ohjeet sekä yksittäisten merkkien nakkimerkkikomission hyväksymät säännöt, joiden tulisi olla ohjenuorana yksittäisen hallituksen päätöksille.
Yleiset säännöt:
Nakkisuoritukset ovat mitä tahansa ainejärjestön toimintaa tai yleisesti opiskelijoiden hyvinvointia tai vapaa-ajanviettomahdollisuuksia avustavia toimintoja. Niitä voi olla muun muassa tapahtumien suunnittelu, niiden jälkien siivous tai mehutarjoilun järjestäminen.
Nakkisuoritusten tulee olla vastuutehtävien ulkopuolisia suorituksia. Koska nakkimerkkientarkoituksenakin on kannustaa hallituksen ulkopuolisia/muuta jäsenistöä aktiivisempaa osallistumiseen opiskelijatoiminnan ylläpitoon, niitä ei tule antaa vain omien tehtävien
suorittamisesta. Esimerkiksi, hallituslaisten ei tule saada merkkejä omien tehtävien hoitoon suoraan kuuluvista toimista (esimerkiksi bile/kulttuurivastaavan tapahtumien organisoinnista), tuutoreiden tuutoroinnista tai haalarivastaavien haalareiden hankkimisesta.
Poikkeustilanteissa tätä sääntöä voidaan toki soveltaa eli jos jokin jäsen on mennyt tehtävässään ylijärjellisten tehtävään lähtökohtaisesti kuuluvien tarpeiden.
Perusnakki
Perusnakki on nakkimerkeistä yleisin ja helpoin saavutettava. Lähtökohtana on, että jokainen, joka on vuoden aikana suorittanut nakkitehtävän, saa tällaisen merkin. Merkkejä jaetaan yksi vuodessa per henkilö eli monta yksittäistä nakkia yhden lukuvuoden aikana suorittanut henkilö ei saa kuin yhden perusnakin. Useiden nakkisuoritusten tekeminen ei siis kuin paranna mahdollisuuksia saada erikoisnakkimerkkejä.
Varmanakki
Varmanakin ansaitsee henkilö, joka lähtee lähes poikkeuksetta mukaan nakkisuorituksia vastaaviin tehtäviin kun häntä kysytään ja joskus kysymättäkin. Tällainen henkilö edustaa siis ainejärjestöjen ainaista apuryhmää, joka usein jopa hymyileväisellä asenteella on valmis
kaikenlaisiin pikkuaskareisiin. Henkilöltä ei oleteta täydellistä itsesuojeluvaiston puutetta: merkin saadakseen ei täydy olla valmis hyppäämään bussin alle muiden oppilaiden ilon turvaamiseksi tai ottamaan kokonaista tapahtumaa yksin harteilleen, tällaisia tapauksia varten oman oma merkkinsä (ks. Prinssinakki). Merkissä on suurien tekojen sijaan keskeistä luotettavuus, nämä ovat ne henkilöt joita ilman esimerkiksi tapahtuman järjestämisestä tuntuu puuttuvan jotain. Ohjesääntönä voidaan pitää, että varmanakkeja tulisi jakaa korkeintaan noin 2-3 per vuosi niiden erikoislaatuisuuden ylläpitämiseksi, mutta tapauskohtaiset poikkeukset ovat ainejärjestöjen harkinnassa.
Ikinakki
Ikinakki on varattu pitkäaikaisesta työstä palkitsemiseen. Sen edellytyksenä on vuosia kestänyt työ ainejärjestön ja opiskelijayhteisön hyväksi. Nämä ovat ne henkilöt, joista ainejärjestö tunnetaan, ja joiden läsnäolo tapahtumassa saa epäilemään kyseessä oleva kyseisen yhteisön rientoja. Tällä merkille ei ole sinänsä tarkkoja kriteerejä; ainejärjestöjen ei oleteta tutkiskelevan kirjanpitojaan varmistaakseen, että kyseiset henkilöt ovat tehneet x määrän y nakkeja z vuosina: näiden henkilöiden panos muistetaan muutenkin. Merkki on myös sinänsä vapaamuotoisempi yleisen säännön 2 suhteen, että sitä voidaan harkinnan mukaan antaa kiitoksena hallitustoiminnastakin. Myös merkkienantomäärä on vapaampi niiden ajankohtaisen luonteen takia: yleisesti merkin saaminen edellyttää varsin myöhäisessä vaiheessa olevia opintoja.
Prinssinakki
Prinssinakki on nimensä mukaisesti nakkimerkkien kuninkaallinen. Se on nakkimerkeistä harvinaisin ja sen tulisi olla myös arvostetuin. Sen saajan tulee olla suorittanut nakkisuorituksia erityisellä antaumuksella ja/tai tehnyt ihmettä lähestyvän teon yhdellä rintamalla. Esimerkiksi, hän on tehnyt valitsijoiden mieltä järkyttävän määrän nakkeja, joiden laatukin on varsin korkea (nakkien teko on aiheuttanut vaivaa) tai hän on esimerkiksi lähes yksin pelastanut jonkin keskeisen tilanteen. Prinssinakkimerkki on eräänlainen vuoden ainejärjestöaktiivitunnustus, joten lähtökohtaisesti sen saajamäärän tulisi rajoittua yhteen per vuosi, mutta ainejärjestön harkinnalla ja perusteilla määrää on mahdollista lisätä. Ohjesääntö on kuitenkin 1-2 nakkimerkkiä per vuosi.
Ainejärjestönauha
Fides Ostiensis ry:n jäsenyyden merkkinä kaikilla jäsenillä on oikeus kantaa ainejärjestönauhaa akateemisissa juhlatilaisuuksissa. Nauhan värit ovat musta, violetti ja punainen. Nauhan leveys on 35 mm. Musta ylimpänä 7 mm, violetti päävärinä keskellä 21 mm ja punainen alimpana 7 mm. Violetti on teologiaan yleisesti liitetty tunnusväri. Musta ja punainen edustavat Pohjois-Karjalaa.
Ainejärjestönauhaa voi käyttää nauhana tai ruusukkeena. Nauhaa kannetaan oikealta olkapäältä rinnan yli vasemmalle niin, että musta väri on ylimpänä. Solmiota käytettäessä nauha kulkee solmion päältä. Ruusukkeena nauhaa käytetään puvun vasemmassa miehustassa niin, että musta väri on niin ikään ylimpänä. Nauhan mattapuoli on päällepäin ja kiiltävä pinta pukua vasten niin, että nauha ei kosketa paljasta ihoa.
Fides Ostiensis ry:n ainejärjestönauhan lisäksi voidaan kantaa myös muita kuntanauhoja. Esimerkiksi Itä-Suomen ylioppilaskunnan ISYYn tilaisuuksissa ainejärjestönauhaa kannetaan ISYYn nauhan alapuolella, kun taas Fides Ostiensis ry:n tilaisuuksissa ainejärjestönauha on ylimpänä
Jäsenten lisäksi alumneilla eli jo valmistuneilla Fides Ostiensis ry:n jäsenillä on oikeus kantaa ainejärjestönauhaa akateemisissa juhlatilaisuuksissa.
Fides Ostiensis ry:n toiminnassa ja tapahtumissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita ja Fides Ostiensis ry:n sääntöjä. Turvallisempaa tilaa jokaiselle tapahtumaan tai toimintaan osallistuvalle on luomassa jokainen osallistuja.
Turvallisemman tilan periaatteet käytännössä:
- Välitä ja pidä huolta itsestäsi, toisista sekä tiloista ja tavaroista.
- Tiedosta ja huomioi ympärilläsi olevat.
- Pyydä anteeksi, jos olet loukannut tahallisesti tai tahattomasti muita.
- Kunnioita moninaisuutta, jokaisen taustoja, kokemuksia, ajatuksia ja vakaumusta.
- Kohtaa muut sellaisina kuin he ovat.
- Pyydä apua, jos sitä vähänkään koet tarvitsevasi, kysy sekä kommunikoi.
- Käyttäydy asiallisesti äläkä epäröi puuttua epäasialliseen käytökseen.
- Kunnioita toisten henkistä, hengellistä, fyysistä ja psyykkistä tilaa.
- Älä painosta ketään toimimaan vasten tahtoaan.
Häirintäyhdyshenkilöistä
Häirintäyhdyshenkilöiden toiminnan tarkoituksena on turvallisemman tilan saavuttaminen ainejärjestön tapahtumissa ja toiminnassa. Häirintäyhdyshenkilöiltä edellytetään roolissa toimiessaan päihteettömyyttä niin kauan kuin toiminta on Fides Ostiensis ry:n tuottamaa. Häirintäyhdyshenkilöt valitaan hallituksen toimesta jäsenten keskuudesta aina vuodeksi kerrallaan hakulomakkeen kautta. Yhdistyksen hallitus pyrkii valitsemaan häirintäyhdyshenkilöitä tasaisesti hallituksen sisältä sekä jäsenistön keskuudesta. Toimintakausi kestää kalenterivuoden. Fides Ostiensis ry:n hallituksella ja häirintäyhdyshenkilöillä on käytössään erilaisia tapoja puuttua häirintä- ja ongelmatilanteisiin. Toimenpiteiden tarkoituksena on ensisijaisesti selvittää kunkin tilanteen tapahtumakulku perusteellisesti ja ratkaista tilanne.
Kurinpitotoimet
Fides Ostiensis ry:n (myöhemmin Fides) toimintaan osallistuessa osallistujat sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä sekä yhdistyksen kokouksissa hyväksyttyjä ohjesääntöjä. Fides Ostiensis ry:n hallitus valvoo yhdessä häirintäyhdyshenkilöiden kanssa sääntöjen ja ohjesääntöjen noudattamista sekä tarvittaessa on myös vastuussa seuraamusten määräämisestä tilanteissa, joissa sääntöjä rikotaan.
Mahdolliset seuraamukset sääntörikkomuksista:
1. Välitön poistaminen tapahtumasta
2. Toistaiseksi voimassa oleva varoitus
3. Määräaikainen porttikielto
4. Elinikäinen porttikielto
Fides Ostiensis ry:n toiminnassa asianomainen voidaan velvoittaa korvaamaan aiheuttamansa vahingot tai kulut. Elinikäisen porttikiellon saanut asianomainen erotetaan Fides Ostiensis ry:stä. Hallitus voi tapauskohtaisesti muuttaa asianomaiseen kohdistuvia seuraamuksia hallituksen kokouksessa. Asianomaisella on oikeus valittaa päätöksestä, jos kokee päätöksen epäoikeudenmukaiseksi.
Seuraamukset tullaan asettamaan hallituksen kokouksessa, joka pidetään viimeistään 4 viikon kuluessa tapauksesta tai tapauksen julkituomisesta hallitukselle tai häirintäyhdyshenkilöille. Seuraamuksen käsittely- ja voimassaoloaikana asianomaisella ei ole oikeutta toimia Fides Ostiensis ry:n luottamustehtävissä.
Tapahtumista poistamisesta
Häirintäyhdyshenkilöille, hallituksen jäsenillä ja tapahtuman järjestäjillä on oikeus puuttua kaikenlaiseen häirintään (kuten kiusaamiseen) ja turvallisemman tilan periaatteiden rikkomisiin Fideksen tapahtumien aikana ja päättää oman arviointinsa ja Fideksen sääntöjen puitteissa jatkotoimenpiteistä (kuten puhuttelusta tai huomautuksesta). Jos häirintään puuttumisen jälkeen asianomainen ei muuta käytöstään, on edellä mainituilla luottamustehtäviä suorittavilla henkilöillä oikeus poistaa häiritsijä tapahtumasta. Fideksellä on oikeus poistaa häiritsijä tapahtumasta myös, jos hän käyttää fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa tai muulla tavalla häiritsee/kiusaa. Lähtökohtaisesti kaikesta väkivallasta tehdään ilmoitus virkavallalle, kuitenkin tapauskohtaisesti asiat huomioiden.
Varoituksista
Varoituksia tullaan myöntämään hallituksen kokouksissa, jotka on pidettävä viimeistään 4 viikon kuluessa tapauksesta tai tapauksen julkituomisesta hallitukselle tai häirintäyhdyshenkilöille. Ennen varoituksen antamista hallituksen/häirintäyhdyshenkilöiden tulee kuulla objektiivisesti jokaista tapaukseen liittyvää asianomaista.
Jos ilmoitetun henkilön käyttäytyminen on toistuvaa ja hänelle on huomautettu asiasta useammin kuin kerran, on hallituksella ja häirintäyhdyshenkilöillä oikeus antaa varoitus. Lähtökohtaisesti myös fyysinen, henkinen ja/tai seksuaalinen väkivalta sekä tapahtumasta poistaminen johtavat vähintään varoitukseen, mutta hallituksella ja häirintäyhdyshenkilöillä on oikeus keskustella asiasta ja erilaisesta ratkaisusta. Tilanteen vakavuuden mukaan tilannekohtaisesti hallituksella on oikeus harkita varoitusta myös muissa kuin yllä mainituissa kohdissa
Varoitus on pysyvä, paitsi jos tilanteesta selviää jotain poikkeavia tietoja, jotka muuttavat tilanteen kulkua/ymmärrystä. Hallitus ja häirintäyhdyshenkilöt voivat tällaisissa tapauksissa keskustella varoituksen poistamisesta.
Porttikielloista
Fideksellä on oikeus antaa henkilölle suoraan (ilman varoituksia) porttikielto Fideksen tapahtumiin ja muuhun toimintaan, jos henkilö käyttää fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa (tietoisesti halutaan aiheuttaa fyysisiä vammoja toiselle, esim. lyömällä) tai kun henkilöllä on kaksi aiempaa varoitusta. Hallitus ja häirintäyhdyshenkilöt päättävät porttikiellon pituudesta tapauskohtaisesti kuitenkin niin, että jos henkilö on jo aiemmin saanut määräaikaisen porttikiellon, muuttuu se uusimman tapauksen jälkeen pysyväksi.
Luottamustehtävissä toimivista
Jos häiritsevä henkilö on hallituslainen, häirintäyhdyshenkilöillä on oikeus ja vastuu käsitellä tilanne, ja toisinpäin. Jos häiritsevä henkilö suorittaa Fideksen luottamustehtävää (hallituslainen/häirintäyhdyshenkilö/ tuutori tms.) ja saa varoituksen, häneltä poistetaan oikeus toimia luottamustehtävässä. Esimerkiksi jos häirintäyhdyshenkilö saa varoituksen, häneltä poistetaan oikeus toimia häirintäyhdyshenkilönä. Jos henkilö toimii tuutorina ja saa tuutorikauden aikana varoituksen, asiasta ilmoitetaan heti osastolle. Jos henkilö toimii hallituksessa ja hän saa varoituksen, henkilöä pyydetään eroamaan tai järjestetään ylimääräinen yhdistyksen kokous, jossa hänelle esitetään epäluottamusta.
Asioiden ohjaaminen eteenpäin
Jos häirintä jatkuu myös Fideksen toiminnan ja tapahtumien ulkopuolella (kuten luennoilla/kampuksella tms. ei ainejärjestön tapahtumissa) asia viedään teologian osaston tietoon.
Ansiomerkit
Yleistä ansiomerkeistä:
Ansiomerkin voi saada opiskeluaikana tai korkeintaan yksi (1) vuosi valmistumisen jälkeen. Ansiomerkit jaetaa yhdistyksen vuosijuhlilla huhtikuussa. Jos olet saanut korkeamman tason ansiomerkin ensimmäisenä, et voi enää saada alemman tason ansiomerkkiä. Merkki on ansiomitali, jossa on yhdistyksen logon eli iktys. Mitalit tulevat pronssisina, hopeisina ja kultaisina. Mitalin mukana tulee kunniakirja/diplomi, joka sisältää ansiomerkin saamisen tarkemmat perustelut.
Ansiomerkkien saajien ehdottaminen:
Kaikki Fides Ostiensis ry:n jäsenet saavat ehdottaa ansiomerkin saajaa nimellisellä lomakkeella, joka jaetaan Fideksen tiedotuskanavissa. Yksi (1) henkilö voi täyttää lomakkeen vain kerran ja hän voi ehdottaan vain yhtä (1) henkilöä kerrallaan ansiomerkin saajaksi. Ehdotuksella täytyy olla asialliset perustelut. Ehdotettavan henkilön tulee olla toiminut Fides Ostiensis ry:n luottamustehtävissä.
Ansiomerkkien saajien päättäminen:
Fides Ostiensis ry:n hallitus käy läpi ansiomerkkien saajista tulleet ehdotukset ansiomerkkikriteereihin peilaten ja äänestää ansiomerkkien saajista hallituksen kokouksessa. Jos yhtä tai useampaa istuvaa hallituksen jäsentä on ehdotettu ansiomerkin saajaksi, kaikki ehdotetuista poistuvat koko äänestysprosessin ajaksi pois, jolloin heidän äänioikeutensa siirtyy varajäsenille.
Kriteerit:
Pronssitonkija voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut vähintään yhden (1) kauden yhdistyksen luottamustehtävissä, kuten hallituksessa, ja on opiskelujensa aikana edistänyt toiminnallaan esimerkillisesti opiskelijayhteisön hyvinvointia sekä innostanut ja ylläpitänyt opiskelijayhteisön hyvää henkeä. Pronssisia ansiomerkkejä voidaan myöntää vuosittain kolme (3), perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan neljä (4) kappaletta.
Hopeamonni voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut vähintään kaksi (2) kautta yhdistyksen luottamustehtävissä, kuten hallituksessa, ja on opiskelujensa aikana kehittänyt merkittävästi yhdistyksen toimintaa sekä toimintaperiaatteita. Ansiomerkin saajan tulee täyttää myös Pronssitonkijan kriteerit. Hopeisia ansiomerkkejä voidaan myöntää vuosittain kaksi (2), perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kolme (3) kappaletta.
Kultalasiahven voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut vähintään kolme (3) kautta yhdistyksen luottamustehtävissä, kuten hallituksessa, ja on opiskelujensa aikana edistänyt yhdistyksen arvokkuutta ja tunnettavuutta sekä kehittänyt yhdistyksen suhteita muihin tahoihin, kuten toisiin ainejärjestöihin, ammattiliittoon ja/tai muihin yliopiston ja Joensuun toimijoihin, positiivisella ja merkittävällä tavalla. Ansiomerkin saajan tulee täyttää myös Pronssitonkijan ja Hopeamonnin kriteerit. Kultaisia ansiomerkkejä voidaan myöntää vuosittain yksi (1) kappale, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kaksi (2) kappale.
Nakkimerkit
Nakkimerkki on Agoran ainejärjestöjen universaali lihaton toimeksianto. Nakkimerkin tarkoituksena on kannustaa jäsenistöä hallitustehtävien ulkopuoliseen ainejärjestötoimintaan. Perusajatuksena on, että aktiivisuus ainejärjestön toimintaa avustavissa pienissä ja suuremmissa tehtävissä eli ”nakeissa” oikeuttaa saamaan suoritukseen sopivan merkin kiitoksena, korvauksena ja kannustimena. Lukuvuoden aikana kerätyt nakkisuoritukset arvioidaan ainejärjestökohtaisesti kyseisen lukuvuoden lopussa ja merkit luovutetaan niiden omistajille yhteisessä tilaisuudessa eli perinteisissä Kesäbileissä ja Puurojuhlassa.
Nakkimerkkien myöntäminen on jokaisen ainejärjestön sisäinen asia. Toisin sanoen jokainen ainejärjestö pitää kirjaa omista nakkien suorittajistaan ja valitsee näistä vuoden lopussa erikoismerkit ansainneet kunnostautujat. Tämän säännöstön tarkoituksena on kuitenkin luoda merkeillä eräänlainen pohjasäännöstö, joka auttaa ja ohjaa ainejärjestöjen hallituksia heidän valinnoissaan. Useiden ainejärjestöjen väliselle yhteiselle perinteelle on vain sopivaa kehittää yhteiset säännöt. Säännöstön tekohetkellä nakkimerkkivalikoima koostuu neljästä erilaisesta merkistä. Alta löytyvät yleiset kaikkia merkkejä koskevat ohjeet sekä yksittäisten merkkien nakkimerkkikomission hyväksymät säännöt, joiden tulisi olla ohjenuorana yksittäisen hallituksen päätöksille.
Yleiset säännöt:
Nakkisuoritukset ovat mitä tahansa ainejärjestön toimintaa tai yleisesti opiskelijoiden hyvinvointia tai vapaa-ajanviettomahdollisuuksia avustavia toimintoja. Niitä voi olla muun muassa tapahtumien suunnittelu, niiden jälkien siivous tai mehutarjoilun järjestäminen.
Nakkisuoritusten tulee olla vastuutehtävien ulkopuolisia suorituksia. Koska nakkimerkkientarkoituksenakin on kannustaa hallituksen ulkopuolisia/muuta jäsenistöä aktiivisempaa osallistumiseen opiskelijatoiminnan ylläpitoon, niitä ei tule antaa vain omien tehtävien
suorittamisesta. Esimerkiksi, hallituslaisten ei tule saada merkkejä omien tehtävien hoitoon suoraan kuuluvista toimista (esimerkiksi bile/kulttuurivastaavan tapahtumien organisoinnista), tuutoreiden tuutoroinnista tai haalarivastaavien haalareiden hankkimisesta.
Poikkeustilanteissa tätä sääntöä voidaan toki soveltaa eli jos jokin jäsen on mennyt tehtävässään ylijärjellisten tehtävään lähtökohtaisesti kuuluvien tarpeiden.
Perusnakki
Perusnakki on nakkimerkeistä yleisin ja helpoin saavutettava. Lähtökohtana on, että jokainen, joka on vuoden aikana suorittanut nakkitehtävän, saa tällaisen merkin. Merkkejä jaetaan yksi vuodessa per henkilö eli monta yksittäistä nakkia yhden lukuvuoden aikana suorittanut henkilö ei saa kuin yhden perusnakin. Useiden nakkisuoritusten tekeminen ei siis kuin paranna mahdollisuuksia saada erikoisnakkimerkkejä.
Varmanakki
Varmanakin ansaitsee henkilö, joka lähtee lähes poikkeuksetta mukaan nakkisuorituksia vastaaviin tehtäviin kun häntä kysytään ja joskus kysymättäkin. Tällainen henkilö edustaa siis ainejärjestöjen ainaista apuryhmää, joka usein jopa hymyileväisellä asenteella on valmis
kaikenlaisiin pikkuaskareisiin. Henkilöltä ei oleteta täydellistä itsesuojeluvaiston puutetta: merkin saadakseen ei täydy olla valmis hyppäämään bussin alle muiden oppilaiden ilon turvaamiseksi tai ottamaan kokonaista tapahtumaa yksin harteilleen, tällaisia tapauksia varten oman oma merkkinsä (ks. Prinssinakki). Merkissä on suurien tekojen sijaan keskeistä luotettavuus, nämä ovat ne henkilöt joita ilman esimerkiksi tapahtuman järjestämisestä tuntuu puuttuvan jotain. Ohjesääntönä voidaan pitää, että varmanakkeja tulisi jakaa korkeintaan noin 2-3 per vuosi niiden erikoislaatuisuuden ylläpitämiseksi, mutta tapauskohtaiset poikkeukset ovat ainejärjestöjen harkinnassa.
Ikinakki
Ikinakki on varattu pitkäaikaisesta työstä palkitsemiseen. Sen edellytyksenä on vuosia kestänyt työ ainejärjestön ja opiskelijayhteisön hyväksi. Nämä ovat ne henkilöt, joista ainejärjestö tunnetaan, ja joiden läsnäolo tapahtumassa saa epäilemään kyseessä oleva kyseisen yhteisön rientoja. Tällä merkille ei ole sinänsä tarkkoja kriteerejä; ainejärjestöjen ei oleteta tutkiskelevan kirjanpitojaan varmistaakseen, että kyseiset henkilöt ovat tehneet x määrän y nakkeja z vuosina: näiden henkilöiden panos muistetaan muutenkin. Merkki on myös sinänsä vapaamuotoisempi yleisen säännön 2 suhteen, että sitä voidaan harkinnan mukaan antaa kiitoksena hallitustoiminnastakin. Myös merkkienantomäärä on vapaampi niiden ajankohtaisen luonteen takia: yleisesti merkin saaminen edellyttää varsin myöhäisessä vaiheessa olevia opintoja.
Prinssinakki
Prinssinakki on nimensä mukaisesti nakkimerkkien kuninkaallinen. Se on nakkimerkeistä harvinaisin ja sen tulisi olla myös arvostetuin. Sen saajan tulee olla suorittanut nakkisuorituksia erityisellä antaumuksella ja/tai tehnyt ihmettä lähestyvän teon yhdellä rintamalla. Esimerkiksi, hän on tehnyt valitsijoiden mieltä järkyttävän määrän nakkeja, joiden laatukin on varsin korkea (nakkien teko on aiheuttanut vaivaa) tai hän on esimerkiksi lähes yksin pelastanut jonkin keskeisen tilanteen. Prinssinakkimerkki on eräänlainen vuoden ainejärjestöaktiivitunnustus, joten lähtökohtaisesti sen saajamäärän tulisi rajoittua yhteen per vuosi, mutta ainejärjestön harkinnalla ja perusteilla määrää on mahdollista lisätä. Ohjesääntö on kuitenkin 1-2 nakkimerkkiä per vuosi.
Ainejärjestönauha
Fides Ostiensis ry:n jäsenyyden merkkinä kaikilla jäsenillä on oikeus kantaa ainejärjestönauhaa akateemisissa juhlatilaisuuksissa. Nauhan värit ovat musta, violetti ja punainen. Nauhan leveys on 35 mm. Musta ylimpänä 7 mm, violetti päävärinä keskellä 21 mm ja punainen alimpana 7 mm. Violetti on teologiaan yleisesti liitetty tunnusväri. Musta ja punainen edustavat Pohjois-Karjalaa.
Ainejärjestönauhaa voi käyttää nauhana tai ruusukkeena. Nauhaa kannetaan oikealta olkapäältä rinnan yli vasemmalle niin, että musta väri on ylimpänä. Solmiota käytettäessä nauha kulkee solmion päältä. Ruusukkeena nauhaa käytetään puvun vasemmassa miehustassa niin, että musta väri on niin ikään ylimpänä. Nauhan mattapuoli on päällepäin ja kiiltävä pinta pukua vasten niin, että nauha ei kosketa paljasta ihoa.
Fides Ostiensis ry:n ainejärjestönauhan lisäksi voidaan kantaa myös muita kuntanauhoja. Esimerkiksi Itä-Suomen ylioppilaskunnan ISYYn tilaisuuksissa ainejärjestönauhaa kannetaan ISYYn nauhan alapuolella, kun taas Fides Ostiensis ry:n tilaisuuksissa ainejärjestönauha on ylimpänä
Jäsenten lisäksi alumneilla eli jo valmistuneilla Fides Ostiensis ry:n jäsenillä on oikeus kantaa ainejärjestönauhaa akateemisissa juhlatilaisuuksissa.
